Eilen oli Jaanan koulutunti missä tehtiin puomityöskentelyä. Valmennuksesta teki omalla tavallaan vähän haastavan se, että Nasun kanssa aika herkästi käy niin, että ensimmäinen päivä vapaan jälkeen on tosi hyvä ja Nasulle käy suunnilleen kaikki ja tekee hyvin kaiken mitä pyydetään. Seuraava päivä onkin sitten ihan erilainen, koska Nasu ei yleensä sillon malta kovin hyvin keskittyä ja se alkaa kuluttaa sen höpö höpö energioita.. Hahh.
(Kaikki postauksen kuvat on ottanut Suvi Pasanen ja ne on alku tunnista.)
Pitkällä sivulla oli ensin kaksi ravipuomia joiden yli mentyä piti tehdä voltti ja tulla ne loogisesti heti uudestaan. Kahden puomin jälkeen muutaman raviaskeleen välillä tuli kolme ravipuomia peräkkäin, joilta jatkettiin suoraan parin askeleen välillä seuraaville kahdelle puomille, jotka tehtiin samalla tavalla kuin ensimmäiset kaksi. Tässä ajatuksena oli saada ratsastettua hevosen vatsalihakset kohti selkärankaa ja saada liike menemään ylös ja takajalat polkemaan kunnolla. Tämä oli tosi vaikea tehtävä ja tehtävää ei helpottanut Nasun huono ratsastettavuus. Se ei malttanut kuunnella kovin hyvin ja mielellään meni joko liian lujaa tai liian hiljaa. Kuitenkin onnistumisia tuli ja Nasu tuntui paikoittain tosi hyvältä. Mulla on edelleen hirveä flunssa, joka eilen söi mun keskittymistä. Tajusin itsekin, että ratsastin liian vahvalla kädellä ja jäin liikaa vetämään, mutta keskittyminen ei riittänyt korjaamaan sitä tarpeeksi ja vielä tehtävän ollessa haastava, siinä oli paljon ajateltavaa ja asiat tuli tosi nopeasti. Mun käden vahvuus näkyy kuvissa, koska Nasu ei ole kovin rento ja kaiken lisäksi sitä häiritsi koko tunnin hirvikärpänen hännässä, voi että mä vihaan niitä ötököitä... Alku meni tällä kertaa paljon paremmin, kuin loppu, koska tehtävä oli niin rankka sekä Nasulle, että mulle, joten loppua kohti molemmat alkoi hyytymään.
Tähän äsköiseen tehtävään lisättiin päätyyn laukannosto ja vastakaiselle pitkälle sivulle Jaana oli laittanut ensin yhden askeleen laukkavälille kaksi puomia ja sen jälkeen tuli noin 5-6 laukka-askelta, jolloin tuli taas seuraavat kaksi puomia joiden väliin ahdettiin yksi laukka-askel. Tässä välit oli tarkoituksella ahtaat, koska koottiin aika paljon laukkaa. Laukka on yleensä mun ja Nasun vahvuuksia, mutta tällä kertaa Nasu innostui turhan paljon puomeista ja rynni turhan lujaa puomeille hypäten niitten yli. Tässä sitten olikin pieni homma, että saa sen vaan laukkaamaan puomin yli kootussa laukassa saaden sen yhden askeleen ekaan ja tokaan väliin. Lopussa Nasu kyllä teki jo paljon paremmin tätä tehtävää juuri niinkuin toivottiinkin, mutta oli siinä vähän hommaa.
Lopuksi tultiin ravipuomi tehtävää pitemmillä puomien väleillä ja siinä haettiin keskiravia ylös ja eteen. Tässä ei Nasun kanssa ollut kyllä mitään ongelmaa ja se teki kaiken tosi hyvin. Aluksi se tosin luuli, että pitää mennä kootummin puomit, mutta muutaman kerran jälkeen se tajus tosi hyvin mitä siltä pyydetään ja itsekkin tajusin, että miten saan parhaiten pyydettyä Nasulta parempaa keskiravia!
Alku tunnista alettiin myös tarkasti keskittymään siihen, että saisin ratsastettua Nasun säkää paremmin ylös, mutta ei niinkää muotoa korkeammaksi. Tämä onnistui kyllä hyvin ja Nasu kokoajan parani ja saatiin hyvin puomienkin avulla siirrettyä painoa taakse mikä on Nasulle vaikeaa, koska se on takaa hidas. Alku tunti meni siis vähän enemmän "tapellessa" ja loppua kohti Nasu parani huomattavasti, vaikka ei edelleenkään ollut ihan sellainen mitä olisin toivonut. Toki tehtävän kannalta Nasu oli alussa parempi, koska se jaksoi paremmin, mutta ratsastettavuus parani loppua kohti. Ehkä me Nasun kanssa saadaan se anteeksi, koska itse olin vieläkin aika kovassa flunssassa ja se + höpsö heppa ei ole paras yhdistelmä vaikeampaan valmennukseen. Mutta kaiken kaikkiaan valmennuksesta jäi ihan hyvä fiilis. Ehkä ensi kerralla menisi taas paremmin!
Ensi viikolla mennään perjantaina Oliveriin pitkästä aikaa, mutta ollaan vaan yks päivä vaikka aikaisemmin ollaan oltu kahtena päivänä. Samalla katsotaan jos päästäisi käymään Satula Sopissa vaihtamassa Nasun estesatula. Ja enää kuukausi niin saan Nasun Jyväskylään!
(Kaikki postauksen kuvat on ottanut Suvi Pasanen ja ne on alku tunnista.)
Pitkällä sivulla oli ensin kaksi ravipuomia joiden yli mentyä piti tehdä voltti ja tulla ne loogisesti heti uudestaan. Kahden puomin jälkeen muutaman raviaskeleen välillä tuli kolme ravipuomia peräkkäin, joilta jatkettiin suoraan parin askeleen välillä seuraaville kahdelle puomille, jotka tehtiin samalla tavalla kuin ensimmäiset kaksi. Tässä ajatuksena oli saada ratsastettua hevosen vatsalihakset kohti selkärankaa ja saada liike menemään ylös ja takajalat polkemaan kunnolla. Tämä oli tosi vaikea tehtävä ja tehtävää ei helpottanut Nasun huono ratsastettavuus. Se ei malttanut kuunnella kovin hyvin ja mielellään meni joko liian lujaa tai liian hiljaa. Kuitenkin onnistumisia tuli ja Nasu tuntui paikoittain tosi hyvältä. Mulla on edelleen hirveä flunssa, joka eilen söi mun keskittymistä. Tajusin itsekin, että ratsastin liian vahvalla kädellä ja jäin liikaa vetämään, mutta keskittyminen ei riittänyt korjaamaan sitä tarpeeksi ja vielä tehtävän ollessa haastava, siinä oli paljon ajateltavaa ja asiat tuli tosi nopeasti. Mun käden vahvuus näkyy kuvissa, koska Nasu ei ole kovin rento ja kaiken lisäksi sitä häiritsi koko tunnin hirvikärpänen hännässä, voi että mä vihaan niitä ötököitä... Alku meni tällä kertaa paljon paremmin, kuin loppu, koska tehtävä oli niin rankka sekä Nasulle, että mulle, joten loppua kohti molemmat alkoi hyytymään.
Tähän äsköiseen tehtävään lisättiin päätyyn laukannosto ja vastakaiselle pitkälle sivulle Jaana oli laittanut ensin yhden askeleen laukkavälille kaksi puomia ja sen jälkeen tuli noin 5-6 laukka-askelta, jolloin tuli taas seuraavat kaksi puomia joiden väliin ahdettiin yksi laukka-askel. Tässä välit oli tarkoituksella ahtaat, koska koottiin aika paljon laukkaa. Laukka on yleensä mun ja Nasun vahvuuksia, mutta tällä kertaa Nasu innostui turhan paljon puomeista ja rynni turhan lujaa puomeille hypäten niitten yli. Tässä sitten olikin pieni homma, että saa sen vaan laukkaamaan puomin yli kootussa laukassa saaden sen yhden askeleen ekaan ja tokaan väliin. Lopussa Nasu kyllä teki jo paljon paremmin tätä tehtävää juuri niinkuin toivottiinkin, mutta oli siinä vähän hommaa.
Lopuksi tultiin ravipuomi tehtävää pitemmillä puomien väleillä ja siinä haettiin keskiravia ylös ja eteen. Tässä ei Nasun kanssa ollut kyllä mitään ongelmaa ja se teki kaiken tosi hyvin. Aluksi se tosin luuli, että pitää mennä kootummin puomit, mutta muutaman kerran jälkeen se tajus tosi hyvin mitä siltä pyydetään ja itsekkin tajusin, että miten saan parhaiten pyydettyä Nasulta parempaa keskiravia!
Alku tunnista alettiin myös tarkasti keskittymään siihen, että saisin ratsastettua Nasun säkää paremmin ylös, mutta ei niinkää muotoa korkeammaksi. Tämä onnistui kyllä hyvin ja Nasu kokoajan parani ja saatiin hyvin puomienkin avulla siirrettyä painoa taakse mikä on Nasulle vaikeaa, koska se on takaa hidas. Alku tunti meni siis vähän enemmän "tapellessa" ja loppua kohti Nasu parani huomattavasti, vaikka ei edelleenkään ollut ihan sellainen mitä olisin toivonut. Toki tehtävän kannalta Nasu oli alussa parempi, koska se jaksoi paremmin, mutta ratsastettavuus parani loppua kohti. Ehkä me Nasun kanssa saadaan se anteeksi, koska itse olin vieläkin aika kovassa flunssassa ja se + höpsö heppa ei ole paras yhdistelmä vaikeampaan valmennukseen. Mutta kaiken kaikkiaan valmennuksesta jäi ihan hyvä fiilis. Ehkä ensi kerralla menisi taas paremmin!
Kommentit
Lähetä kommentti